Vai mitä sanotte siitä, että sosiaali- ja terveysalalla on käynnissä sama tilanne kuin muillakin ammattialoilla. Isot firmat ostavat pieniä toimijoita. Yksi esimerkki on yksityisiä terveyspalveluja tarjoava Mehiläinen, joka päätti ostaa lapsia ja nuoria, mielenterveyspotilaita sekä vanhuksia hoitavan Leivoyhtiöt-ketjun.

Leivoyhtiöt on Mehiläisen kuntapalveluista vastaavan Teemu Annalan mukaan ainutlaatuinen kokonaisuus, sillä ketju on osannut yhdistää lastensuojelun ja -psykiatrian. Mehiläinen onnistui siinä, missä kunnat ja julkinen sektori ovat yrittäneet samaa vuosikausia.

Kuten niin monesti, kun joku yritys alkaa tuottamaan euroja “liukuhihnalla” niin siitä kiinnostuu myös ulkomaiset sijoittajat. Niin kävi myös Mehiläiselle. Yritys siirtyi ulkomaiseen omistukseen vuonna 2006, kun Capman ja Sitra myivät yhtiön ruotsalaiselle H-Care Holdingille. Ambeaksi nimensä muuttaneen yhtiön omistavat brittiläinen pääomasijoitusyhtiö 3i ja Singaporen valtion sijoitusyhtiö GIC. Joten kaukana ovat kohta suomalaiseen lastensuojeluun käytetyt eurot.

Leivoyhtiön taustalla toimi pitkään ”terveysyrittäjä” Kari Niemi, joka omisti yrityksestä 35 prosenttia. Niemi on todellinen sarjayrittäjä. Noin kahdenkymmen vuoden aikana hän on myynnyt toistakymmentä yritystä eteenpäin.

Kari Niemi muistetaan myös Mikevan yhtenä perustajana ja mielenkiintoa herättikin myös se, että Mikeva oli myös yksi ehdokas ostamaan Leivoyhtiöt.

Häviääkö kunnallinen lastensuojelu kokonaan?

Toivottavasti ei, mutta pelko on aiheellinen. Lasten ja perheiden hädällä ei voi eikä saa tehdä bisnestä. Ei kaikkkea palvelu voi muokata euron voimalla. Sitä varten yhteiskunta kerää mm. veroja joilla katetaan määrätyt peruspalvelut. Siihen pitää kuulua myös vaikeimmissakin tilanteissa olevat perheet ja lapset. 

Myös yksityisiä palveluja tarvitaan. Ongelmana voi olla esim. se, että kunnat eivät ota yksityisiä alan yrityksiä mukaan, kun suunnitellaan lasten sijoituspaikkoja. Entä sitten, kun kunnalla ei ole tarjota omaa apua lapselle. Naapurissa on sitten tämä yksityinen laitospaikka… ja siitä sitten kunta joutuu maksamaan pikkasen “ylimääräistä”.. ja tämä on sitten sitä bisnestä ja niitä euroja voidaan sitten käyttää vaikka Singaporen matkailun kehittämiseen…

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen mielestä peruskouluverkkoamme tulisi supistaa nopeasti. Sailas on tuonut esille ajatuksen, että alle 1000 oppilaan kunnissa riittäisi yksi koulu.

Kouluverkkoamme on karsittu todella rankasti viime vuosina – usein kuntatalouden vaikeuksien tahdissa. 1990-luvulla lakkautettiin noin 80 peruskoulua vuodessa, valtionosuusperusteiden muututtua lakkautustahti kiihtyi.

Syksyllä 2009 oli maassamme 3 065 perusopetuksen koulua, joista noin 28 prosenttia oli alle 50 oppilaan ja 5 prosenttia yli 500 oppilaan kouluja. Vuonna 2009 oli 109 koulua vähemmän kuin vuonna 2008. Näyttää siltä, että kaikki alle 50 oppilaan koulut ovat nyt uhanalaisia. Ennen kunnissa oli perusteena se, että kouluihin ei riitä oppilaita. Nykyään koulut ovat ”syypäitä” siihen, että kuntien talous on kuralla., näin minusta ainakin tuntuu. Taisteluissa on kysymys arvoista. Lakkautuspuheet aktivoituvat usein kustannussyistä. Silloin nousevat myös koulun puolustajat barrikadeille.

Vuonna 2005 nykyinen peruspalveluministeri Paula Risikko teki kirjallisen kysymyksen ”Selvitys pienten koulujen lakkauttamisesta aiheutuvista todellisista nettokustannuksista”, kysymys oli todella aiheellinen ja ajankohtainen, mutta näyttää siltä, että se oli kysymys muiden joukossa joka ei sitten johtanut mihinkään.

Kuntatalous määrittää kouluverkon?

Ryhmäkoot ovat merkittävä kustannustekijä. Erityis- ja tukiopetus sekä oppilashuolto maksavat paljon, koska toimenpiteiden kohteena on usein jopa yksi oppilas ja kyse ovat erityiskoulutetun henkilöstön palveluista.

Kouluilla on aina talousvaikutuksia – sellaisiakin, joita kuntien budjetit ja päättäjät eivät tunne. Kyläkoulujen taloudelliset kerrannaisvaikutukset ovat pieniä kunnille. Jos kunnan talous on miinuksella noin miljoona euroa, niin ei siinä koulusta saatu säästö n. 70 000 – 100 000 euroa paljoa tunnu. Kun palkkamenojen osuus liikkuu 70 prosentin tasolla, säästämisen rajat ovat ahtaat. Esimerkiksi koulun oppilasmäärä, sijainti, kunto ja moninaiskäyttö huomioon ottaen koulun lakkautus ei ole aina kokonaistaloudellisin ratkaisu. Hätiköidyiltä ratkaisuilta voitaisiin välttyä, jos päättäjät esim. lakkautettua koulua koskevat toimenpiteet siirtäisivät ulkopuoliseen arviointiin.

Koulun koko ja oppimistulokset

Perusopetuksen kouluissa oli vuonna 2009 keskimäärin 180 oppilasta. Kotimaisissa tutkimuksissa tai arvioinneissa ei ole havaittu koulun koolla ja oppimistuloksilla olevan juurikaan yhteyttä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on kuitenkin raportoitu tietoja, joiden mukaan oppilasmäärän kasvu voi tietyin ehdoin heikentää tuloksia. Pieniä kouluja puolustetaan mm. hyvällä työrauhalla, oppilastyytyväisyydellä sekä opettajan ja oppilaan vuorovaikutuksen tiiviydellä.

Opetusryhmän koko ja oppimistulokset

Koulujen kasvaessa opetusryhmien koot suurenevat. Perusopetusryhmien keskikoko oli vuonna 2009 noin 23 oppilasta, kun se oli esimerkiksi vuonna 2004 20 oppilasta. Näiden ryhmien keskikoko oli yli 500 oppilaan kouluissa noin 24 ja alle 50 oppilaan kouluissa noin 13 oppilasta. Meillä ei ole havaittu opetusryhmän koon vaihtelusta johtuvia selviä oppimistulosten eroja. Pienessä koulussa ja opetusryhmässä oppilaiden tuen tarpeet kyetään tunnistamaan hyvin.

Kansainvälisissäkään vertailuissa ei ole havaittu kiistatonta yhteyttä opetusryhmän koon ja oppilaiden suoritusten välillä. Eräät tutkijat ovat osoittaneet kuitenkin, että noin 60 prosentissa tutkimuksia pieni ryhmä osoittautui suurta paremmaksi, jos myös opetus muuttui ryhmäkoon mukaan.

Opettajan ja oppilaan vuorovaikutuksen on havaittu lisääntyvän tasaisesti oppilasmäärän pudotessa, jolloin myös oppilaiden asenteet koulutyöhön ovat parantuneet. Työrauhahäiriöitä on vähemmän pienissä luokissa.

Pieniä kouluja on meillä melko tiheästi kansainvälisesti verraten. Se on kansallista kulttuuripääomaa. Tiheämpääkin kouluverkkoa on pidetty Suomessa yllä ja vaikeammissa talousoloissa.

Koulujen lakkautusta edeltää usein pitkä taistelu. Yksittäisillä kouluilla voi olla merkitystä laajemminkin paikallisesti ja alueellisesti. Pienten koulujen tulevaisuudesta tulisi käydä rehellistä vuoropuhelua ja ennakoida vaihtoehtojen seuraamuksia. Valtiovallan viesteillä on suuri merkitys tässä keskustelussa.

Mutta lopuksi täytyy vielä todeta, että monissa kouluissa lauletaan myös ensi keväänä viimeistä kertaa suvivirttä, ikävää mutta totta.

Koulujen määrä 1990 – 2009

• v. 1990 4 869 koulua
• v. 1991 4 843 koulua
• v. 1992 4 754 koulua
• v. 1993 4 610 koulua
• v. 1994 4 539 koulua
• v. 1995 4 474 koulua
• v. 1996 4 391 koulua
• v. 1997 4 319 koulua
• v. 1998 4 228 koulua
• v. 1999 4 099 koulua
• v. 2000 4 022 koulua
• v. 2001 3 953 koulua
• v. 2002 3 873 koulua
• v. 2003 3 808 koulua
• v. 2004 3 720 koulua
• v. 2005 3 579 koulua
• v. 2006 3 393 koulua
• v. 2007 3 263 koulua
• v. 2008 3 174 koulua
• v. 2009 3 065 koulua

Lähde: Tilastokeskus

Itse kuuluin siihen ryhmään joka ei ottanut tuota “pelastavaa piikkiä” vaikka minulla oli perussairauden takia siihen mahdollisuus. Miksi en ottanut piikkiä? Juuri sen takia, koska mielestäni turhaa piikkitelyä pitää välttää. Ja näihän tämän sikaflunssan kohdalla on selkesti käynnyt. WHO toi julki, että tämä kyseinen virus tappoi koko maailmassa n. 18 000 ja suomessakin siihen kuoli 44 ihmistä. Olen joidenkin asiantujoiden kanssa samaa miletä, että tuo sama määrä olisi kuollut ilman tuota rokotetta.

Nyt sitten suomessa halutaan eroon tuosta 1,5 miljoonan annoksen erästä tyyliin “hae meiltä ilmaiseksi uusi piikki”, minkä takia. Tuon uuden flunssa-aallon piti tulla jo viime keväänä ja viimeisin tieto oli, että se tulee suomeen nyt syksyllä. Eilen sitten tuli tietoon, että “Sikainfluenssapandemia on ohi”. Ohi on ja lääkefirmat keräsivät sievoisen summan euroja itselle.

THL:n tutkimusprofessorin Petri Ruudun mukaan suomalaisten kannattaa edelleen ottaa sikainfluenssarokotus ja riskiryhmien uusi kausi-influenssarokotus, joka suojaa myös sikainfluenssaa vastaan. Taitaa Petri poika olla itse “piikkien orja”. Ja tuo, että “pelotellaan” riskiryhmään kuuluvia ottamaan rokotus on mielestäni täysin turha. itse kuuluun riskiryhmään ja en tule ottamaan tuota uuttakaan piikkia. Sairastan mahdollisen flunssani kotikonstein. Flunssat ovat tuleet jäädäkseen ja niiden kanssa tulee elää, ei niitä poisteta millään “taikapiikillä”.

Jodenkin mielestä (myös minä haluan tukimusen) WHO:n toiminta tämän “epidemian” uutisoinnissa pitäisi tutkia jo senkin takia, että levittikö WHO tuota uhkakuvaa aivan tarkoituksella jotta jotkin tahot saivat siitä rahallista hyötyä.

Aiheesta lisää

• Islannin tulivuorenpurkaus hiipuu – H1N1 tulee tilalle?

Minua on politiikka kiinnostanut aina, syitä siihen voi olla monia. Olen monet kerrat huomannut, että aktiivinen osallistumiseni poliittisiin keskusteluihin on jakanut kanssaihmiset. Toiset pitävät siitä, kun uskallan tuoda esille oman mielipiteeni ja kannanottoni, kun taas toiset ovat niitä jotka kokevat minut välillä jonkilaiseksi uhaksi.

Nyt sitten jotku ajattelevat, että tuo Harju on oikea “takinkääntäjä”. Välillä hän on ollut demari sitten kokoomuslainen siitä taas demari ja nyt…. Harju lähtee IPU:n listoilla eduskuntavaaleihin.

Ei se näin ole…. en ole “takinkääntäjä”, minulla on omat mielipiteet ja ajatukset ollut näissä poliittisissa ympyröissä jo n. 13 vuotta (muutin vuonna 1997 Seinäjoelle). Olen ollut todella pettynyt näiden vuosien ajan kahden em. puolueen toimintaan. Minua on ihmetyttänyt suuresti, että näinkin aktiivinen asioihin perehtynyt ja asioista selvää ottavasta kansalaisesta ei ole pidetty kiinni.

Jopa paikallisella tasolla on paljon poliitiikkoja jotka kättelemällä toista päättävät pyllistää kolmannelle ja sitä kautta haluavat vaan pönkittää omaa asemaa monesti aika härskilläkin tavalla. Siksi minä kuljenkin selkä suorassa ja arvostaen kaikkia yhtä paljon tietenkin välillä seuraten vastapuolen asemaa suomen poliittisella saralla.

Miksi IPU?

Itsenäisyyspuolue on suomalaisessa puoluepolitiikassa aika nuori, mutta puolueella on todella paljon samoja ajatuksia ja kannanottoja kuin minulla ja puolueen puheenjohtajalla Antti Pesosella on todella paljon tietämystä asioista ja niiden kuntoon saattamiseksi.

Vaaliteemoista ja muista vaaleihin liityvistä asioista tulen laittamaan tietoa näille sivuille loppukesästä. 

Lokakuussa tulen aloittamaan pikkuhiljaa omaa vaalikampanjaa. Tule rohkeasti mukaan tukijoukkoihin….

Jos et tiedä Itsenäisyyspuolueesta vielä mitään tai haluat tietää siitä vielä lisää niin käväise IPU:n kotisivuilla www.ipu.fi

Tuntuu todella pahalta ajatella, kun koulut ovat “syypäitä” kuntien talousongelmiin. Viimeksi luin lehdestä (Ilkka, 14.6.), kun Isokyrön Lehmäjoen koulun oppilaat siirtyvät koulun loppumisen takia naapurin kunnan Vöyrin Petterinmäen kouluun.

Syynä oli, kun oman kunnan koulu olisi ollut paljon kauempana kuin naapurikunnan koulu. Naapurikunnassa oppilaat otettiin avosylin vastaan. Kuljetuksetkin oli saatu järjestettyä, myös oppilaskohtaiset valtionavustukset siirtyivät naapurikuntaan.

Seinäjoella ollaan myös kovien ratkaisujen edessä (Ilkka, 8.6.). Kuusi koulua on vaakalaudalla kaupungin säästöohjelman takia. Tässä voin olla “vahingoniloinen”, kun naapurikuntia alettiin liittämään “Suur-Seinäjokeen”, sanoin monille naapurikuntien asukkaille, että suuri on kaunista – pieni ei mitään, koulut tulee olemaan varma “säästökeino”.

Suomessa on ollut jo vuosia toimenpiteenä tarkoitus hävittää koulut jotka ovat “liian pieniä”. “Liian pieniä” kouluja ei remontoida vaan hävitetään sen takia, kun kunnat ovat persaukisia ja olettavat, että lasten siirtäminen toisiin kouluihin on säästöä kunnille. Sivistystoimenjohtaja Heikki Vierula sanoi lehdessä “? on oikeastaan sama, onko koulu kahden vai kymmenen kilometrin päässä”. Näin voi vain sanoa aikuinen, joka ei ole sullottuna takseihin keskitalven pakkasaamuina paksut talvivaatteet päällä.

Monet ekaluokkalaiset aloittavat koulun jonakin aamuna klo 8. Silloin herätys on n. 6.30, jotta he kerkeävät tekemään kaiken aamutoimet, mitkä kuuluvat lapsille. Kuljetus lähtee ehkä noin klo 7.15. Koulu loppuu heillä klo 12, mutta jos jollakin oppilaalla onkin koulua vaikkapa kello 13 saakka tai jopa kello 14, niin taitaa käydä niin, että tuo kello 12 koulun lopettanut oppilas joutuu odottamaan noita muita oppilaita ennen kuin pääsee kotiin. Silloin kannattaa muistaa tuo perusopetuslain 32 § ” oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa 17 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia.”

Olin muutamia vuosia sitten Jyväskylässä tarkastuslautakuntien päivillä, jossa kirstunvartija Raimo Sailas kertoi, että alle 1000 oppilaan kunnissa riittää yksi koulu. Saas nähdä milloin tämä visio on todellisuutta.

Nykyinen peruspalveluministeri Paula Risikko teki kirjallisen kysymyksen vuonna 2005 “Selvitys pienten koulujen lakkauttamisesta aiheutuvista todellisista nettokustannuksista”. Ei ole vielä mitään työryhmää perustettu tekemään tuota selvitystä. Minä ja muutama muukin odottaa tuota selvitystä.

Vaaleja voidaan tänä päivänä käydä monissa eri paikoissa, on mahdollisuus mm. pitää yllä omia blogeja, liittyä erilaisiin sosiaalisiin medioihin sekä pitää yllä toimivia kotisivuja ja liittää niihin myös videoita elävöittämään niitä ja tietenkin olla paljon ihmisten keskuudessa.

Itse tulen todellakin hyödyntämään noita edellä mainittuja keinoja, muuhun ei ole varaa.

Monesti olen miettinyt tilannetta, jos minusta tulee jotakin niin mitä media siitä kirjoittaa ensiksi. Se on varmaa, että minun monen tuhannen euron ulosotot ovat ensimmäisenä tapetilla. En todellakaan ollut mikään ”ruudinkeksijä” 80–90 luvulla raha-asioissa. Paljon tuli tehtyä virheitä, jos minulla olisi aikakone, niin paljon myös tekisin toisin. Olen saattanut näillä omilla ”tyhmyyksillä” myös muutamia sukulaisia pulaan, ja jos jostakin olen henkisesti kärsinyt, niin noista ajoista sukulaisilleni aiheutetut kärsimykset ovat juuri niitä. Olen monet kerrat yrittänyt etsiä ongelmiin ratkaisuja, mutta jos olet luottokelvoton, niin et myöskään ole mitään kansan silmissä.

Minulla on ihana ja ymmärtäväinen vaimo ja kolme ihanaa lasta. Vastoinkäymisiä on ollut myös minun parisuhteessa, mutta niistä on selvitty, kun on haluttu, että perhe pysyy kasassa.

Jokaiselle ihmiselle pitää suoda mahdollisuus yrittää muuttua, historiaa ei voi muuttaa, mutta tätä päivää ja tulevaa kylläkin voi.

Henkilökohtaisesti minä olen kyllä konkurssissa jos sitä mitataan taloudellisesti, mutta henkisesti olen tänä päivänä ruumiin ja sielun voimissa ja jaksan uskoa parempaan huomiseen.

On todella surullista lukea ja kuulla erilaisia tarinoita siitä, miten ihmiset yrittävät selvitä jokapäiväisestä elämästä. Köyhyys on ”sairas” joka johtaa monesti tilanteisiin josta ei ole enää paluutta.

Mutta minä olen tosissani. Olen lähdössä mukaan kansanedustajavaalein 2011, siitä sitten myöhemmin…

Jokin aika sitten tuli julki, että todelliset säästöt ovat olleet joissain kunnissa vain 1 % luokkaa tavoitellun 100%:n sijaista!!!

Nyt ehdottomasti työryhmä pystyyn ja selvittämään. Siitähän me puhuttiin silloin, kun kokoomus oli oppositiossa. Tuohon kirjalliseen kysykseehän sinä sait idean minun kautta, jos vain muista? Nyt myös opetusministerinä on kokoomuslainen, joten työryhmän perustamiselle ei varmaankaan ole estettä!

Kirjallinen kysymyksesi löytyy Eduskunnan tai PERUSOPETUS.fi verkkosivuilta

Onko nuo kirjalliset kysymykset pelkää kirjenvaihtoa opposition ja hallituksen välillä? Minä en voi ymmärtää sitä, että nyt olet vallassa mutta teot jää tekemättä. Sinun puolustuksesi voin kirjoittaa, että et ole ainoa…. sitä tekee myös muut ”uransa huipulle päässeet kansanedustajat” (lukekaa kansan edustajat).

Nyt sitten odotetaan tuota sikainfluenssan toista aaltoa tulemaksi. Tähän saakka tuo “tappava tauti” on ollut yhtä tappava kuin tavallinen kausiflunssa. Vieläkään asiantuntijat eivät ole yhtämieltä siitä, olivatko massiiviset rokotuskampanjat karkeasti ylimitoitettua hätävarjelun liioittelua vai tarpeellisia toimenpiteitä vähintään tuhansien ihmishenkien säästämiseksi.

Toistaiseksi eri lähteiden mukaan H1N1-viruksen arvioidaan tappaneen saman verran ihmisiä kuin normaalin kausi-influenssan. Vähäistä kuolleisuutta ei voi laittaa ainakaan onnistuneen rokotuskampanjan ansioksi. Viime vuoden loppuun mennessä ympäri maaimaa vain 300 miljoonaa ihmistä oli ottanut rokotteen, vaikka niitä oli tilattu yli miljardi.

Kuka on sitten hyötynyt rokotusohjelmasta

Ainakin lääkeyhtiöt ovat tahkoneet oiken urakalla kirstuhpohjalle kahisevaa. Rokotuskampanjan takana on ollut Maailman terveysjärjestö WHO ja sitä onkin arvostelut suurten lääketehtaiden pussiin pelaamisesta.

Näiden syytösten puolesta puhuvat muun muassa sveitsiläisten lääkejättien Novartisin ja Rochen tulokset. Molemmat takoivat viime vuonna talouslamasta huolimatta ennätystuloksia.

Euroopan neuvoston rokotuskampanjatutkimusta johtaneen brittiparlamentaarikko Paul Flynnin mukaan WHO on ylimitoitetuilla toimenpiteillään menettänyt uskottavuutensa.

- Kun seuraava oikeasti vaarallinen virus ilmaantuu, ihmiset eivät usko varoituksia ja voivat kuolla sen vuoksi, Flynn varoittaa.

On paljon puhuttu siitä, että rokotuksilla on säästetty paljon ihmishenkiä. Jos asia käännetäänkin toisinpäin ja ajatellaan, että onneksi kaikki eivät ole ottaneet tuota rokotetta jonka lopullista tehoa ja mahdollisia muita myöhäisvaikutuksia ei ole tutkittu.

Suomessakin on  huhujen mukaan vielä noin miljoona annosta varastossa. Mihinkäs se käytetään? Kun olen lueskellut asiantuntijoiden ajatuksia sikainfluenssasta, on tullut esille sellaisia uhkakuvia, että seuraava aalto onkin muunnos edellisestä “epidemiasta” ja esim. varastossa olevilla annoksilla ei ole mitään suojaa tätä uutta aaltoa vastaan.

No… se mitään, kyllä lääketehtaat kehittävät sitten taas nopeassa aikataulussa rokotteen jolla estetään ihmisten joukkokuolema ja taas sitten takotaan uusia huipputuloksia talouden suhteen.

Tanja Karpela on hyvä esimerkki eriarvoisesta eläköitymisestä. Kuvankaunis Karpela, melkein 40 vuotta voi jäädä ”eläkkeelle”, jos hän hakee sopeutumiseläkettä. Tanja Karpelan kansanedustajatulot tuovat hänelle eläkettä n. 2800 euroa kuukaudessa. Hän voi vielä lisäksi tienata n. 800 euroa, joten hänen eläkekertymäksi voisi tulla kuukaudessa 3500 euroa!!!!!

Siis eläkkeelle 40-vuotiaana, tavallinen duunari saa odottaa eläkkeelle pääsyä pikkasen pitempään.

Kyllä kansanedustajan työtä pitää tehdä siten, että se on suhteessa samanarvoista kuin muidenkin työtätekevien. Itse olisin kansanedustajana valmis tekemään työtä pikkasen pienemmällä palkalla ja samoilla eduilla, kuin muutin työtätekevät. Seuraava eduskunta voi myös tähänkin asiaan saada muutoksia jos se vain sitä haluaa. Siihen tarvitaan muidenkin halu, ei pelkästään ”kansanedusta” Ari-Pekka Harjun vastaan tulemista…

Voiko meillä olla näin tietämättömiä kansanedustajia? Luin maaliskuun Hymy-lehteä ja “niskakarvat nousi pystyyn” Arhinmäen haastattelun yhteydessä.

Arhinmäki oli yllättynyt leipäjonon pituudesta. Tuohon väittämään en voi uskoa, Arhinmäen järkytys on niin suuri bluffi kuin se vain voi olla. 1990- luvun lamanan aikoihin alkoi tulemaan myös näitä ns. väliaikaisia ruokajonoja. Nyt eletään vuotta 2010 ja nämä väliaikaiset ruokajonot ovat vaan vaan tulleet pitemmäksi. Esimerkiksi Hymy-lehden mukaan vuonna 2009 oli Helsingin Myllypurossa 180 000 kävijää hakemassa ruoka-avustuksia, edellisenä vuonna 145 000 kävijää.

Jos Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki olisi hallituksessa, ei hän olisi näin yllättynyt tästä tilanteesta. Köyhät ja pientuloiset ovat myös tulevissa eduskuntavaaleissa 2011 vain “pelinappuloita”, jossa oppositio “hyökkää” hallitusta vastaan syyttäen sitä epäonnistumisesta. Näihän se on aina ollut oppositio vs. hallitus.

En mitenkään puolustele hallituksen toimintaa, mutta minun on vaikea hyväksy sitä, että kaikki laitetaan aina nykisen hallituksen piikkiin. Pitää muistaa, että mm. demarit sekä vasemistoliitto ovat olleet hallituksessa viimeisen 20 vuoden aikana. Esimerkiksi pientuloisten ja yksinhuoltajien tuloihin ei ole tullut korotuksia 1990-luvun ja 2010 luvulla siinä määrin, että he olisivat samassa “ostotilanteessa” muiden kanssa.

Siksi ei tarvite kenenkään ihmetellä ei edes Arhinmäen, että suomessa on myös vielä 2010-luvulla ruokajonoja!