Monissa kunnissa oppilasmäärä on ollut rajana koulujen lakkauttamiselle. Jos on menty sen alle, niin koulu lakkaa olemasta. Nykyään kouluja lopetetaan aivan muista syistä. Voin vain kuvitella, mitä liikkuu kuntien päättäjien päässä, kun kouluja pitää lakkauttaa säästösyistä. Uskon siihen, että koulujen lakkautukset on tehty kunnissa sen perusteella mitä nuo konsultit ja muut talousnerot ovat esittäneet. Heille kun eurot ovat vain ja ainoastaan mittarina, kun kuntien “rapakuntoon” saatettu talous pitää saada kuntoon.

Tuntuu todella pahalta ajatella, kun koulut ovat “syypäitä” kuntien talousongelmiin. Viimeksi luin lehdestä (Ilkka, 14.6.), kun Isokyrön Lehmäjoen koulun oppilaat siirtyvät koulun loppumisen takia naapurin kunnan Vöyrin Petterinmäen kouluun.

Syynä oli, kun oman kunnan koulu olisi ollut paljon kauempana kuin naapurikunnan koulu. Naapurikunnassa oppilaat otettiin avosylin vastaan. Kuljetuksetkin oli saatu järjestettyä, myös oppilaskohtaiset valtionavustukset siirtyivät naapurikuntaan.

Seinäjoella ollaan myös kovien ratkaisujen edessä (Ilkka, 8.6.). Kuusi koulua on vaakalaudalla kaupungin säästöohjelman takia. Tässä voin olla “vahingoniloinen”, kun naapurikuntia alettiin liittämään “Suur-Seinäjokeen”, sanoin monille naapurikuntien asukkaille, että suuri on kaunista – pieni ei mitään, koulut tulee olemaan varma “säästökeino”.

Suomessa on ollut jo vuosia toimenpiteenä tarkoitus hävittää koulut jotka ovat “liian pieniä”. “Liian pieniä” kouluja ei remontoida vaan hävitetään sen takia, kun kunnat ovat persaukisia ja olettavat, että lasten siirtäminen toisiin kouluihin on säästöä kunnille. Sivistystoimenjohtaja Heikki Vierula sanoi lehdessä “? on oikeastaan sama, onko koulu kahden vai kymmenen kilometrin päässä”. Näin voi vain sanoa aikuinen, joka ei ole sullottuna takseihin keskitalven pakkasaamuina paksut talvivaatteet päällä.

Monet ekaluokkalaiset aloittavat koulun jonakin aamuna klo 8. Silloin herätys on n. 6.30, jotta he kerkeävät tekemään kaiken aamutoimet, mitkä kuuluvat lapsille. Kuljetus lähtee ehkä noin klo 7.15. Koulu loppuu heillä klo 12, mutta jos jollakin oppilaalla onkin koulua vaikkapa kello 13 saakka tai jopa kello 14, niin taitaa käydä niin, että tuo kello 12 koulun lopettanut oppilas joutuu odottamaan noita muita oppilaita ennen kuin pääsee kotiin. Silloin kannattaa muistaa tuo perusopetuslain 32 § ” oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa 17 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia.”

Olin muutamia vuosia sitten Jyväskylässä tarkastuslautakuntien päivillä, jossa kirstunvartija Raimo Sailas kertoi, että alle 1000 oppilaan kunnissa riittää yksi koulu. Saas nähdä milloin tämä visio on todellisuutta.

Nykyinen peruspalveluministeri Paula Risikko teki kirjallisen kysymyksen vuonna 2005 “Selvitys pienten koulujen lakkauttamisesta aiheutuvista todellisista nettokustannuksista”. Ei ole vielä mitään työryhmää perustettu tekemään tuota selvitystä. Minä ja muutama muukin odottaa tuota selvitystä.